Hyvin suunnitellulla työmaalla jokainen tietää, mitä tehdään, missä ja koska. Hankkeissa onnistumisen edellytykset luodaan jo kauan ennen kuin tontilla napsautetaan auki ensimmäistäkään työkalupakkia.
Tuusulan Rykmentinpuistoon on nousemassa kolmikerroksinen palvelukiinteistö. Vestera toimii hankkeessa kehittäjänä ja vastuullisena KVR-urakoitsijana. Tätä kirjoitettaessa rakennuksen runko on valmis, ja sisävaiheet alkamassa. Rakennus luovutetaan kesäkuussa 2027.
Se tärkeä punainen viiva
Mitään työmaata ei lähdetä rakentamaan reunasta ja ”katsota, keritäänkö”. Jo hyvissä ajoin ennen työmaan alkamista viedään työvaiheet ja niiden kestot yksityiskohtaiseen aikatauluun, joka toimii samalla myös koko työmaan työsuunnitelmana. Tässä aikataulussa jana-aikataulun puolella on hieman yli 400 janaa.
Aikataulua tehdessä tulee kyllä virheitä. Osin ne johtuvat siitä, että kaikkea tietoa ei ole vielä saatavilla. Tai sitten ihan vain aikataulun tekijästä/tekijöistä. Rykmentinpuistonkin hankkeessa on tehty aikataulun osalta veivauksia, joskin itse tärkeimpään, ns. punaiseen viivaan, ei ole tarvinnut kajota.
Aikataulu on runkovaiheesta eteenpäin tehty tahtiaikatauluksi, tahti on varsin maltilliset neljä päivää. Tahtiaikataulu sopii erityisen hyvin vakioituun rakentamiseen. Prototyyppirakentamisessa lähtökohta ja siksi osin myös onnistumisen eväät ovat toisenlaiset. Jos vakioidun ja prototyypin laittaa samalle janalle, tulevat ne ääripäihin. Onnistumisen todennäköisyyskin seuraa herkästi samaa janaa.
Tuusulassa yhteistyö on ollut hyvää niin rakennusvalvonnan, maankäytön kuin Rykmentinpuiston alueen projektipäällikön kanssa. Kunnan toiminta on ollut sujuvaa ja asiantuntevaa, ja olemme saaneet vastauksia kysymyksiimme pääosin erittäin nopeasti.
Kaikkien sitoutuminen on tärkeää
Tarkinkaan taulukko ei auta, jos sen sisältö ei ole kaikkien tiedossa. Työmaan sisällä tehokas väylä tiedottamiseen ja asioiden läpikäymisiin ovat viikoittaiset urakoitsijapalaverit.
Ratkaisevaa on, että eri alojen työnjohtajat ja koko työmaahenkilökunta tietävät, missä mennään, minkälaiset resurssit lähiviikoilla täytyy olla, mitkä ovat oikeat ajoitukset millekin tavaran toimitukselle ja mitä ylipäätään työmaalla on lähiaikoina odotettavissa. Kun eri työvaiheet eivät työskentelyosastoissa tarpeettomasti osu päällekkäin, ja työjärjestykset sekä työsuunnitelmat on suunniteltu hyvin etukäteen, pääosat sujuvat vähintään kohtuullisen hyvin.
Nämä ovat myös isoja laatuun ja työturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja luovat edellytyksiä hyvään työmaahenkeen.
Perusteellinen suunnitelma onkin yksi kuuntelevan työmaajohtamisen työkaluista. Ennakkoon tehdyllä valmistelutyöllä annetaan ammattilaisille riittävästi aikaa ja tilaa tehdä oma työnsä hyvin.
Onkin hienoa seurata, miten hankkeisiin liittyvät osapuolet sitoutuvat ja antavat parhaansa. Osapuoliin lukeutuvat yhtä lailla he, jotka toimivat työmaan ulkopuolella: tavarantoimittajat, suunnittelijat jne.
Antti Pajukoski
vastaava työnjohtaja Ins. (AMK)
Vestera Oy
Lue lisää Tuusulan hankkeesta täältä: https://vestera.fi/referenssit/hoivakoti-tuusula/
