Havaintoja Hollannista: oma elämäntyyli on muistisairaankin oikeus

Uusia näkökulmia hoivarakentamiseen on hyvä joskus hakea hiukan kauempaakin. Matkamme kohteeksi valikoitui demografialtaan samaistuttava Hollanti, koska maata pidetään myös vanhustyön edelläkävijänä. Opimme, että tuttu elämäntyyli vahvistaa hyvinvointia. Voitaisiinko erilaiset elämäntavat huomioida myös Suomessa?

Sama ikärakenne, samat ongelmat

Hollannissakin väestö ikääntyy nopeasti: vuoteen 2030 mennessä 75-vuotiaita tai sitä vanhempia odotetaan olevan yli 2 miljoonaa, noin 12 % väestöstä. Pulaa on sekä hoivatyön ammattilaisista että omaishoitajista.

Toisaalta maassa tiedetään, että tulevaisuuden ikäihmisillä on usein korkeampi koulutus, paremmat digitaidot ja erilaiset odotukset hoidosta ja tuesta kuin tämän päivän vanhuksilla. Tämä koskee etenkin isoissa kaupungeissa asuvia.

Näillä ja muilla tilastoilla evästäytyneinä vierailimme kahdessa kohteessa: Hogeweyk®-muistikylässä ja Cordaan De Marius Meijboom -asumispalveluyksikössä.

Hogeweyk®, lämminhenkinen kotikylä

Hogeweyk valmistui 16 vuotta sitten Weespin pikkukaupunkiin, vanhan hoitokodin tilalle. Sittemmin koko Hollannin hoivakulttuuriin vaikuttaneen kylän ideoivat ja perustivat vanhan hoitokodin työntekijät.

Puolentoista hehtaarin alueella asuu 188 ikääntyvää muistisairasta 27 kodissa, joihin kuuluu henkilökohtaisten huoneiden lisäksi keittiö, kaksi kylpyhuonetta ja puutarha. Kodit huolehtivat itse omasta taloudestaan, ruoanlaitosta pyykinpesuun. Jokainen asukas osallistuu askareisiin oman kuntonsa mukaan, ohjaajien avustamana.

Kodit tukevat neljää elämäntyyliä

Muodollisessa kulttuurikodissa noudatetaan etikettiä ja nautiskellaan teatterista ja viinistä. Kaupunkilaiskodeista käydään uimassa ja oluella. Kosmopoliittisen kodin asukkaat nauttivat taiteesta ja kulttuurista ja syövät kansainvälisiä ruokia. Perinteisessä kodissa leivotaan, ollaan perheen kesken ja katsotaan paikallisuutisia.

Elämäntyylin ja kodin valinta tehdään yhdessä perheen kanssa ennakkokyselyn perusteella. Hogeweykin väki pyrkii myös vierailemaan asukkaan vanhassa kodissa ennen muuttoa.

Avoin, esteetön, osallistava

Asukkaat ja kylän naapurit voivat vapaasti käyttää alueen palveluita: istua puistossa, käydä kaupassa, nauttia teatterielämyksistä tai piipahtaa kahville tai oluelle. Kyläläiset nauttivat toimeliaasta elämästä ja osallistumisesta: kylässä on muun muassa yli 35 aktiivisesti toimivaa kerhoa. Useat paikalliset toimijat käyttävät kylän fasiliteetteja mm. kokousten ja tapahtumien järjestämiseen.

Vieraat kulkevat sisääntuloaulan läpi, jossa on kulunvalvonta uloslähtijöille. Kulunvalvonnalla varmistetaan, onko yksin ulos lähteminen asukkaalle turvallista. Tunnelma kylässä oli iloinen ja leppoisa. Kyläläiset vaikuttivat erittäin hyväntuulisilta ja tervehtivät vieraita leveä hymy huulillaan.

Arkkitehtonisesti upea De Marius Meijboom

Amsterdamin IJburgin uudessa kaupunginosassa sijaitseva moderni asumispalveluyksikkö on tarkoitettu monivammaisille kehitysvammaisille lapsille ja aikuisille. Sisätiloissa on otettu huomioon asukkaiden moninaiset tarpeet: näimme esimerkiksi luonnonpuun kekseliästä käyttöä ja pehmeitä seinämateriaaleja, jotka tuntuvat kosketettaessa mukavilta. Mahtavat parvekkeet mahdollistavat ulkoilmasta nauttimisen.

Uusia tuulia uuteen yhteisölliseen asumismuotoon?

Vierailuilla kiinnitimme huomiota asiakastyössä korostuvaan ihmiskeskeisyyteen ja asiakkaiden omien valintojen mahdollistamiseen. Elämisen laatua pidetään vähintään yhtä tärkeänä kuin hoitoa, ja arjessa keskitytään siihen, mitä pystytään tekemään: katse on mahdollisuuksissa, ei rajoitteissa.

Palveluasumisen normit ja viranomaissäädökset ovat Hollannissa erilaiset. Havaitsimme, että meillä vaatimustaso on korkeampi. Paikalliseen kulttuuriin kuuluu ajatus, että hyvään elämään kuuluu myös tietty rohkeus elää arkea vapaammin, kaikkia riskejä minimoimatta. Tärkeintä on se, että hoidettava saa elää omanlaistaan elämää myös avun tarpeen lisääntyessä.

Vaikka puitteet ja määräykset ovat erilaisia, tuliaisia pystyisimme varmasti Hollannista tuomaan. Vierailujen jälkeen syntyi inspiroivaa keskustelua, mitäpä jos kehittäisimme Suomeen yhteisöllisen asumisen palvelukorttelin hybridimallilla, jossa mahdollistettaisiin ikääntyville samaan kivijalkaan koti sekä palvelut, huomioiden asiakkaan elämäntyyli? Jokainen asukas saisi kuntonsa mukaista hoitoa, tai ympärivuorokautista hoivaa esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä. Elämäntyylin huomioiminen mahdollistaisi sen, että samoista asioista kiinnostuneet asuisivat samanhenkisten ihmisten kanssa. Houkuttavat ja virikkeelliset yhteistilat saisivat asukkaat osallistumaan ja tekemään asioita yhdessä myös oman asunnon ulkopuolella. Tätä olisi hienoa nähdä enemmän myös Suomessa.

Hogeweykin muistikylässä ajatellaan, että laitosmaisuus aiheuttaa hämmennystä, mutta kodiksi ymmärrettävä ympäristö luo iloa ja mielenrauhaa.