Vuodenvaihde tuo mukanaan rakentamislain uudistuksia, jotka koskevat muun muassa lupamenettelyä ja pätevyyksien toteamista. Muutoksista ehkä merkittävimpiä ovat vaatimus ilmastoselvityksestä ja koneluettavan tietomallin liittämisestä lupahakemukseen. Me Vesteralla aloitimme uudistuksiin valmistautumisen jo hyvissä ajoin.
Tietomallinnuksella tehdään virtuaalinen rakennus
Kaikki kunnia perinteisille pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustuksille: ne ovat täsmällinen tapa esittää rakennussuunnitelmat sekä mitat. Piirustuksia täydennetään sitten erilaisilla selostuksilla ja liitteillä. Se tarkoittaa melkoista määrää tulosteita tai tiedostoja.
Tietomallinnuksessa kootaan sen sijaan yhteen kaikkien suunnittelijoiden tuottama rakennusta koskeva data, piirroksista materiaalien ominaisuuksiin. Bittien miksaamisen ja henkiin herättämisen tulos ei ole pelkkä kuva vaan rakennuksen digitaalinen kaksonen – kolmiulotteinen, jaettava malli. Se avaa ikään kuin rakennuksen DNA:n: miten se syntyy, millainen se on, miten se toimii, mistä se on tehty, miten se ikääntyy?
Mahdollisuus, ei velvollisuus!
Vaikka digitaalisia mallinnuksia aletaan vaatia vasta 1.1.2026, olemme hyödyntäneet niitä jo hyvissä ajoin, esimerkiksi viime kesänä valmistuneiden kohteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Se onnistui, koska olemme perehtyneet tietomallinnukseen suunnittelu- ja rakennusaikaisena työkaluna jo pidemmän aikaa, työryhmätyöskentelyllä ja kouluttautumalla.
Kokemus on osoittanut, että ajantasaisena pidetty, visuaalisesti selkeä tietomallinnus on mitä mainioin työväline myös työmailla. Siitä on nopeampi hahmottaa kokonaisuus ja myös kohdat, jotka hyötyisivät muutoksista.
Ilmastoselvitys ohjaa vähähiilisyyteen
Uudistuneessa laissa edellytetään myös, että rakennushankkeista laaditaan ilmastoselvitys eli kokonaiskuva rakennuksen koko elinkaaren aikaisista ilmastovaikutuksista. Se luovutetaan rakennuksen loppukatselmuksen yhteydessä.
Selvitystä varten lasketaan hiilijalanjälki ja -kädenjälki. Jalanjälkilaskenta on oma prosessinsa, jossa arvioidaan erilaisten taulukoiden perusteella muun muassa kaiken käytetyn materiaalin hiilipäästöt ja myös esimerkiksi rakennuksen käytön aikainen energia, joka muodostaa merkittävän osan hiilijalanjäljestä.
Kädenjälki puolestaan on sitä parempi, mitä isompi se on. Kädestä katsotaan, miten rakennus pystyy parantamaan ympäristön tilaa esimerkiksi energiatehokkuuden, uusiutuvien materiaalien ja kierrätettävyyden voimalla. Suuri kädenjälki ei pienennä hiilijalanjälkeä, mutta kannustaa osaltaan kestävämpään rakentamisen.
Raja-arvot ohjureina
Raja-arvoilla tarkoitetaan rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen enimmäismääriä: toisin sanoen sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä uusi rakennus saa aiheuttaa neliömetriä kohden vuodessa. Vuoden 2026 alusta nämä arvot tulevat ensimmäistä kertaa sitoviksi, ja niitä on tarkoitus kiristää edelleen vuoden 2028 alusta alkaen.
Ilmastoselvitys raja-arvoineen tekee kestävyydestä taas aikaisempaa konkreettisempaa ja läpinäkyvämpää. Se myös ohjaa rakentamista aina vain vastuullisempaan suuntaan; kohti tilannetta, jossa uudet hankkeet tuovat tullessaan entistä enemmän hyvää sekä käyttäjilleen että todistettavasti myös ympäristölleen.
Toni Jakkila
laskentapäällikkö
Vestera Oy
Lue lisää rakentamislaista ja sen korjaussarjasta: https://ym.fi/rakentamislaki
Lue ajatuksiamme vastuullisuudesta: https://vestera.fi/vastuullisuus/