Palvelukorttelit tarjoavat ikääntyvälle väestölle ja myös muille ikäryhmille useita erilaisia palveluita saman katon alla tai ainakin samassa korttelissa. Keskeinen sijainti on toiminnan kannalta ehdoton edellytys.
Tilastot sen kertovat: Suomi vanhenee, ja vanhuspalveluiden kysyntä nousee tulevina vuosikymmeninä merkittävästi. Tämä koskee sekä kotiin vietäviä palveluita että palveluasumista. Tulevaisuuden haasteisiin kannattaa etsiä uudenlaisia ratkaisuja. Niistä yksi ovat palvelukorttelit: keskittymät, jotka vastaavat monen eri käyttäjäryhmän tarpeisiin.
Tyypillisesti palvelukorttelista on saatavilla hoivapalveluita sekä kevyempää että tehostetumpaa apua tarvitseville. Palvelukorttelissa voi olla myös päiväkoti, lääkäriasema, spa- ja saunaosasto, erilaisia vapaa-ajan toimintoja ja vaikkapa kauppa tai kahvila. Useampi eri käyttäjäryhmä saattaa käyttää yhteisiä harrastus- tai keittiötiloja. Palvelukortteliin voi kuulua myös omistusasuntoja tai kunnan vuokra-asuntoja.
Parhaimmillaan palvelukorttelit tarjoavat miellyttävän ja virikkeellisen ympäristön eri-ikäisille käyttäjilleen. Lapset ja ikäihmiset voivat elää ja toimia saman katon alla sopuisasti rinnakkain.
Kaksi tärkeintä tekijää
Palvelukorttelin koon on oltava oikeassa suhteessa kunnan asukaslukuun ja väestön ikärakenteeseen. Näiden tunnuslukujen avulla pystytään tunnistamaan asumispalveluiden tarve ja kysyntä. Palvelukorttelilla voidaan täydentää asumisratkaisuja, korjata palveluverkkoa sekä tukea itsenäisesti asuvia ikääntyneitä. Palveluita voivat käyttää kaikki ympäröivän alueen ja korttelin lähiasukkaat.
Myös palvelukorttelin sopiva sijainti on toiminnan kannalta ehdoton edellytys. Palvelukorttelin on tärkeää sijaita julkisen liikenteen solmukohdassa. Jos palvelukorttelissa ei ole kauppaa, lähipalveluiden tulisi olla lähistöllä. Kokemuksemme mukaan ikäihminen jaksaa liikkua rollaattorilla keskimäärin puolen kilometrin matkan kauppaan ja takaisin.
Monta toimijaa, yksi yhteinen tahto
Parhaimmillaan palvelukortteli nivoo yhteen kunnan kaipaamat ja tarvitsemat palvelut, joista osan tuottaa kunta, osan yksityinen ja osan kolmas sektori. Palvelukorttelissa esimerkiksi kunnalla voi olla hallinnassaan vaikkapa rakennuksen ensimmäinen kerros, ja rakennuksen toisessa ja kolmannessa kerroksessa on useita yksityisiä toimijoita. Tiloja voidaan helposti jakaa, koska kaikilla on yhteinen tahtotila tuottaa hyvää ja laadukasta hoivaa alueen ikääntyville.
HYVÄN OLON -palvelukorttelissa aktiivista elämää
Me Vesteralla olemme kehittäneet palvelukorttelikonseptin, joka tarjoaa turvallista asumista ja moderneja palveluja saman katon alla. HYVÄN OLON -palvelukorttelimme on nykyaikainen, aktiivinen elinympäristö. Tällä konseptilla voitimme kumppaneinemme tontinluovutuskilpailun Oulun Kaijonharjussa. Asukkaiden yhteisöllisyyttä monin tavoin tukevan korttelin rakentaminen alkaa vuonna 2024.
Palvelukortteleissa ei ole yhtä ainoaa oikeaa toteutusmallia, vaan samassa rakennuksessa tai korttelissa voi olla kolme eri rakennusta ja kumppania. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä saadaan synergiaetua palveluntuottajille ja monipuolisia palveluita alueen asukkaille.
Blogikirjoitus on julkaistu alun perin 20.5.2020.