Kestävä rakentaminen on sanapari, joka tuo helposti ensimmäiseksi mieleen ympäristöystävällisyyden. Rakentamisella on kuitenkin ekologisen, taloudellisen ja kulttuurisen kestävyyden lisäksi sosiaalinen ulottuvuus, jota voidaan tukea jo suunnitteluvaiheessa. Kun katsomme esimerkiksi katutason aulatiloja uusin silmin, löydämme niistä kyläyhteisön rakennusainekset.
Hupenevien luonnonvarojen ja ilmastonmuutoksen maailmassa on vastuullista rakentaa kestävästi. Pitkäikäiset, muuntojoustavat, vähähiiliset, energiatehokkaat ja helppohuoltoiset rakennukset ovat järkevä ja arvonsa säilyttävä investointi, joiden elinkaarikustannuksetkin jäävät maltillisemmiksi.
Ekologisten ja taloudellisten ratkaisujen keskellä ei kuitenkaan pidä unohtaa sosiaalista kestävyyttä, jonka tärkeimpiin tekijöihin kuuluu yhteisöllisyys. Tätä aineetonta arvoa ei voida merkitä rakennustapaselosteisiin tai työntää kottikärryissä etuovesta sisälle, mutta sen syntymistä voidaan tukea tilasuunnittelun keinoin.
Viisaita valintoja jo piirrustuspöydällä
Viihtyisän ja yhteisöllisyyteen houkuttelevan rakennuksen hahmottelu alkaa pohtimalla sen tulevien käyttäjien elämää. Tällainen ajatustyö kantoi hedelmää esimerkiksi Oulussa, jonne pääsemme kumppaneinemme toteuttamaan Kaijonharjun lähimmäiskorttelin. Avainsanoja suunnittelussa olivat yhteenkuuluvuus, luottamus ja turvallisuus.
Kaijonharjun korttelin kivijalkakerrokseen luotiin avoimia, puolijulkisia sekä julkisia läpikäveltäviä tiloja. Ne muodostavat mahdollisuuksia luonteville kohtaamisille ja yhteisöllisyyden iduille. Tiedetään, että ihmiset viihtyvät tiloissa, joissa on myös muita ihmisiä askareissaan – vaikkapa vain lehteä lukemassa tai aulakahvilan ruokalistaa tutkimassa. Elämä kutsuu elämää.
Ensimmäisen kerroksen torimaisen vilkkauden vastapainona ovat ylempien kerrosten asuintilat, jotka ovat asukkaiden yksityisaluetta. Asunnoissakaan ei ole unohdettu sosiaalisen kestävyyden näkökulmaa. Ne on suunniteltu muunneltaviksi ja esteettömiksi. Se tarkoittaa, että kotiosoite voi pysyä samana, vaikka elämäntilanne tai terveydentila muuttuisivat. Ja luottamus pysyvyyteen lujittaa puolestaan osallisuuden kokemusta.
Digitaalisuus tuo ihmisiä yhteen
Rakennuksen asukkaiden ja muiden käyttäjien yhteenkuuluvaisuuden tunnetta voidaan vahvistaa myös viestinnän keinoin. Kaijonharjuun on kehitteillä lähimmäisportaali, eli helppokäyttöinen ja aina ajan tasalla oleva digitaalinen alusta, joka kokoaa yhteen ja tuo asukkaiden nähtäville korttelin palvelut ja tapahtumat.
Portaalin kautta on myös helppo varata juhla-, sauna- ja toimistotiloja, vuokrata vaikkapa yhteiskäyttötyökaluja tai kysellä kävelykaveria. Matalaksi muotoiltu kysymisen, vastaamisen ja osallistumisen kynnys tuo kyläyhteisömäisyyttä keskelle kaupunkiakin.
Sujuvan viestinnän sivutuote saattaa olla myös ekologisuuden vahvistuminen. Kun lainaaminen, vaihtaminen, jakaminen ja kierrättäminen ovat luonteva osa tutun ja omaksi koetun yhteisön arkea, on helppo tehdä kestäviä, vastuullisia valintoja.
Kaijonharjun korttelin kivijalkakerrokseen luotiin avoimia, puolijulkisia sekä julkisia läpikäveltäviä tiloja, jotka muodostavat mahdollisuuksia luonteville kohtaamisille.