Projektiluonteinen rakentaminen vaatii onnistuakseen tarkkoja prosesseja. Vesteran Pohjois-Suomen työpäällikkö Tapio Mertaniemi on työssään tottunut noudattamaan ja seuraamaan suunnitelmallisesti prosesseja. Samaa suunnitelmallisuutta vaaditaan hänen harrastuksessaan puukkojen valmistuksessa, tosin kädentaidot antavat myös luovaa vastapainoa toimistotyöhön.
Rakennusinsinööri (yamk) Tapio Mertaniemi taitaa monenlaiset kädentaidot. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat mm. perhojen sidota, taontatyöt ja puukkojen valmistus. Tapio on suunnitellut Vesteralle uniikin Vestera-puukon, joka innoitti meidät selvittämään hänen harrastuksestaan lisää.
Kärsivällisyyttä ja kädentaitoja
Kuten rakentaminenkin, puukkojen valmistaminen vaatii kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja malttia. Tapio nostaakin kärsivällisyyden tärkeimmäksi ominaisuudeksi puukonvalmistuksessa. Lisäksi tarvitaan laaja skaala kädentaitoja; mm. metallityö-, puutyö- ja suutarintaitoja. On taottava terät, valettava helat, sekä valmistettava kahva ja tuppi. Vasaran ja neulan tulee pysyä kädessä.
Innostus puukkoharrastukseen lähti siitä, ettei kaupoista kertakaikkiaan löytynyt riittävän hyvää puukkoa, ”itse on tehtävä”, tuumaa Tapio. Aluksi hän valmisti puukkoja ostoteristä valmistamalla kahvat ja tupet itse, kunnes hän osallistui Oulu-opiston taontakurssille. Taontatapojen ja -tekniikoiden haltuunoton jälkeen hän alkoi valmistamaan puukot alusta alkaen itse.
Noin 10 vuotta harrastuksen aloittamisen jälkeen Tapio pystyi sanomaan, että hän saa tehtyä itse paremman puukon, kuin mitä kaupasta saa. Taontataitojen karttuessa häneltä valmistuvat puukkojen lisäksi myös erilaiset työkalut, kuten kirveet ja vasarat. Tärkeimmät työkalunsa, kuten vasarat ja pihdit hän valmistaa itse.
Valmistus lähtee ideoinnista ja huolellisesta suunnittelusta
Tapio kertoo, että aluksi hänen valmistamansa puukot olivat sellaisia ”mitä niistä sattui tulemaan”. Kokemuksen karttuessa puukot ovat nykyisin juuri sellaisia, kuin niistä suunnittelee tulevan. Hyvän lopputuloksen kannalta on tärkeää, että prosessit ovat kunnossa. Aivan kuten töissäkin.
Suunnitelmat käynnistyvät mielen sopukoissa, jonka jälkeen ideat siirretään suunnitelmiksi paperille. Valmistus lähtee terän takomisesta. Tapio käyttää terissään hiiliterästä tai hopeaterästä. Terä voidaan valmistaa myös useasta eri teräsmateriaalista, eli tehdä ahjohitsaamalla ns. damaskus-terä, joka mahdollistaa erilaiset kuviot ja värit terään. Lopuksi teräs syövytetään, joka tuo erilaisten teräsmateriaalien kuvioinnin esille.
Terän jälkeen valmistuu puukon kahva. Kahvamateriaalina hän käyttää koivunpahkaa, raidanjuuripahkaa, ulkomaalaisia puita, tuohta, poron ja hirven sarvea. Heloissa messinkiä, uushopeaa ja pronssia. Materiaalit hän hankkii suhteidensa kautta sekä alan kaupoista. Tuohet hän hakee omasta metsästään.
Puukon tuppi valmistuu viimeisenä. Yleisin materiaali tupelle on nahka. Joihinkin puukkoihin tulee ns. puolituppi, joilloin tupen alaosa on puuta tai luuta. Nahkatuppi valmistuu mieleiseksi värjäämällä ja ompelemalla. Puukko signeerataan terään T.Mertaniemi logolla.
Yhden normaalin puukon valmistamiseen kuluu aikaa noin 20-60 tuntia, riippuen millaisen puukon tekee. Puukot valmistuvat Tapion omassa autotallissa, jossa on aina jokin puukkoprojekti käynnissä. Joskus hän hyödyntää paikallisen koulun teknisen työn tiloja. Tapio tekee puukkoja pääasiassa tilaustyönä tai lahjaksi.
Hyvä puukko valmistuu käyttötarkoituksen mukaan
”Hyvä puukko on sellainen, joka toimii parhaiten omassa käyttötarkotuksessaan”. Tapiolta löytyy puukot moniin eri käyttötarkoituksiin. Yleispuukkona toimii parhaiten puukko, jonka teränpituus on 7-9,5 cm, kahva on perussuora ja jolla pystyy tekemään periaatteessa kaiken mahdollisen. Retkelle mukaan lähtee yleispuukko. Sen sijaan kalareissulle mukaan lähtee puukko, jossa on ruosteen kestävä terä ja jonka kahva ei ole märkänäkään liukas. Kahvamateriaalina tuohi on yksi parhaimmista ja mukavimmista, lämmin kädessä ja pitävä. Tarkka vuoluhomma vaatii lyhyempiteräisen puukon ja metsästys taas hieman pidempiteräisen puukon.
Menestystä SM-kisoissa
Suomen puukkoseuran tehtävänä on vaalia suomalaisen puukon ikivanhaa, rikasta perinnettä eri muodoin, ja tehdä suomalaista puukkoa tunnetuksi ulkomaillakin. Tarkoitusperiensä toteuttamiseksi seura järjestää puukontekokilpailuja, puukkonäyttelytä, myyntitilaisuuksia, opintomatkoja ja koulutusta. Tärkein vuosittainen tapahtuma on kaksipäiväinen puukkotapahtuma Puukkopäivät, jonka yhteydessä jaetaan viralliset SM-mitalit valtakunnan parhaille puukontekijöille useissa eri sarjoissa.
Tapiolta löytyy suomenmestaruus useista luokista ja sarjoista; käyttöpuukkosarjasta, maakuntapuukkosarjasta, aloitusluokasta, yleisestä luokasta, SM-luokasta ja avoimesta voittajien sarjasta, jonka hän voitti Orijärvi-puukon Fiskars -mallilla. Hän kertoo, että parhaiten kilpailussa pärjää suomalaista puukkoperinnettä vaalimalla ja huolellisella, tarkalla työtä. Tärkeää on selvittää ennakkoon, millainen puukon tulee olla ja tehdä siitä mahdollisimman lähelle alkuperäinen, pienimpiä yksityiskohtia ja mittoja myöten. Tällä hetkellä hänellä ei ole ole suunnitelmissa osallistua uusiin kilpailuihin, ”mutta, eihän sitä koskaan tiedä”, Tapio tuumaa.
| Faktat Vestera -puukosta Terä: Hopeateräs, johon signeerattu syövyttämällä T. Mertaniemi Kahva: Koivunpahka Tuppi: Naudan parkkinahka, jossa messinkihela Vestera-logolla  |