Käsityksemme ikäihmisten hyvästä hoivasta on uudistunut perusteellisesti edeltävien vuosikymmenten aikana ja uudistuu varmasti jatkossakin. Sama muutos koskee hoivakiinteistöalaa. Vaikka keskustelua hallitsevat nyt säästöpaineet, tulevaisuuden hoivaympäristöjä ei kannata suunnitella vain tämän päivän tarpeiden mukaan. Kaikkien alalla toimivien on hyvä avartaa ajatteluaan.
Hoivakeskustelun kärkiä hyvinvointialueiden aikakaudella
Kolmisen vuotta sitten hoivakeskustelun painopiste siirtyi alueiden organisoitumiseen, palveluverkon uudistamiseen ja kustannusten hallintaan. Talouden kiristyminen on johtanut säästöohjelmiin, YT-neuvotteluihin ja palvelurakenteen kriittiseen tarkasteluun.
Monilla hyvinvointialueilla tavoitteena on kasvattaa oman tuotannon osuutta, joillakin yli 50 prosenttiin, ja lisätä kontrollia palvelutuotantoon. Samalla väestön ikääntyminen kasvattaa palvelutarvetta voimakkaasti aikana, jolloin työvoiman saatavuus heikkenee.
Yhteisöllisen asumisen lupaukset
Yksi merkittävimmistä viime vuosien uudistuksista on yhteisöllinen asuminen. Se on tervetullut lisä palveluvalikoimaan, mutta ei pysty yksin täyttämään kasvavaa hoivatarvetta. Palvelumuodon kehitys on edennyt alkuvaiheen epävarmuuksista käytännöllisempään suuntaan, kun tilavaatimuksia on tarkennettu.
Hoiva-alalla tunnistetaan kuitenkin huoli siitä, että yhteisölliseen – ja edullisempaan – asumiseen ohjataan asiakkaita, jotka todellisuudessa tarvitsisivat ympärivuorokautista hoivaa.
Kuka maksaa, kuinka paljon?
Julkisen talouden kiristyessä myös asiakkaiden omarahoitusosuuden arvioidaan kasvavan. Tulevaisuudessa varallisuus ja maksukyky voivat vaikuttaa nykyistä enemmän hoivapalveluiden rahoitukseen. Kehitys muistuttaa monin paikoin Keski-Euroopan malleja, joissa ikääntyneet osallistuvat merkittävällä osuudella oman hoivansa kustannuksiin.
Hypätäänpä vuoteen 2060
Emme voi tietää, mitä esimerkiksi vanhusten hoivalta odotetaan kolmen vuosikymmenen kuluttua. Silti toteutamme ratkaisuja, joiden pitää kestää vähintään viisi vuosikymmentä.
Siksi on tärkeää ja vastuullista ajatella laveasti ja tehdä uteliaita, ennakkoluulottomia kysymyksiä itselleen ja kumppaneilleen.
Entä jos hoivakiinteistö ei olisikaan talo, vaan kylä tai osa kaupunkikorttelia? Mitä jos kiinteistön asukkaat olisivat mahdollisuuksiensa mukaan aktiivisia osallistua eivätkä vain hoivattavia? Muuttaisiko se hoivakulttuuria ja lisäisi työn iloa? Miksi asukkaan pitäisi muuttaa, kun hänen tarpeensa muuttuvat? Millaisen kodin ikäihmiset itse suunnittelisivat itselleen? Miten hoivaa toteutetaan esimerkiksi naapurimaissa, ja miten se rahoitetaan? Voiko nyt toteutettavalla rakennuksella olla toinen ja kolmas elämä?
Vesteran kanssa oivallukset voivat muuttua hankkeiksi
Vestera Oy on suomalainen perheyhtiö. Suunnittelemme, kehitämme ja rakennamme laadukkaita palvelukiinteistöjä, joissa on hyvä tehdä töitä ja elää kodikasta arkea. Vaikka olemme valtakunnallisesti merkittävä palvelurakentaja, ilomme ja ylpeydenaiheemme on paikallisten olosuhteiden, toimintaympäristön, kaavoituksen ja keskeisten toimijoiden tunteminen.
Erikoisosaamistamme on myös hankekehitys, jossa ideasta, tarpeesta tai havainnosta tehdään valmis kokonaisuus. Kumppaniverkostomme kautta voimme kutsua juuri oikeat asiantuntijat saman pöydän ääreen.
Avoin keskustelu ja yhteisen hyvän tavoite tekevät hankkeen kehittämisestä ja toteuttamista merkityksellistä ja tuloksellista kaikille osallisille.
Katsottaisiinko yhdessä tulevaisuuteen? Ota yhteyttä!
Antti Kurkela
Varatoimitusjohtaja
Vestera Oy