Voisiko hoivarakentamisen pullonkaulaa avartaa?

Melko lailla kaksi vuotta sitten tarkastelimme blogissamme hoivamarkkinan pysähtymistä korkojen nopean nousun seurauksena. Nyt, syyskuussa 2025, pohdimme, millaisia uusia haasteita markkina kohtaa, ja miten aiomme ne selättää.

Strategiamme on kasvuun varautuminen

Numeroita ei kannata kyseenalaistaa: kun Suomen väestö ikääntyy kiihtyvällä tahdilla, hoiva- ja palvelutarpeet lisääntyvät. Tämä kehityskulku lisää yhteiskuntakiinteistöjen kysyntää. Suurin tilantarve keskittyy etelän kasvukolmioon, kun taas esimerkiksi Lapissa uusien tilojen tarve on hyvin vähäistä.

Me Vesteralla olemme varautuneet kasvuun rekrytoimalla uusia asiantuntijoita keskeisiin rooleihin. Strategiamme on ennakoiva – kasvatamme tiimiä jo ennen markkinapiikkiä, jotta meillä on oikeat osaajat valmiina, kun kysyntä kiihtyy.

Valikoidut hankkeet huolellisesti toteuttaen

Vesteran strategiaan kuuluu myös asiakaslähtöinen suunnittelu, jonka keskiössä on ihminen. Toimintaamme määrittää laatu, ei määrä. Siksi valitsemme huolellisesti juuri meille sopivat hoivahankkeet. Näin varmistamme, että kumppanimme saavat onnistuneen lopputuloksen sovitussa aikataulussa. Pidämme arvojemme mukaisesti sen, minkä lupaamme.

Hoivakiinteistöjen kehittäminen on moniulotteinen prosessi

Onnistuneeseen lopputulokseen vaikuttavat monet tekijät:

  • kustannustehokas rakentamisen toteutus
  • markkinahintainen rahoitus
  • oikeanhintainen rakennuspaikka
  • hoivatoimijan valinta

Yhdenkin osatekijän puuttuminen voi pysäyttää koko hankkeen alkuunsa. Tämä tekee hankekehityksestä sekä haastavaa että mielenkiintoista!

Keskitytään siihen, mihin voimme itse vaikuttaa

Hoivapalvelujen tuottajat ovat linjanneet strategioissaan kasvua ja lähivuosille uusien hankkeiden startteja useilla sadoilla miljoonilla. Myös rakennusliikkeiden tilauskirjoissa olisi tilaa, ja liikkeillä valmius nopeaan lähtöön.

Markkinakorkoihin ja investorien vaatimiin tuotto-odotuksiin emme voi vaikuttaa. Sijoittajille maistuvatkin nyt parhailla paikoilla sijaitsevat isot kohteet. Pienemmille ja yhtä tärkeille erityisryhmien hankkeille ei tunnu löytyvän seteleitä eikä sydäntä. Hankkeet pysähtyvät oikeanhintaisen rakennuspaikan löytämiseen eli tonttipulaan.

Ratkaisu voisi löytyä kaavoituksesta ja tonttien hinnoittelusta. Jokainen hanke tarvitsee alustakseen tontin, jolla on kaavan määrittelemä käyttötarkoitus. Tonttien arvo tulisi määrittää käyttötarkoituksen mukaan: nouseeko sille sosiaalihuoltolain alaista asumispalvelua vai tavallista vuokra- tai omistusasumista?

Maankäytön suunnittelu kysyy ketteryyttä ja kaukokatseisuutta

Edellisen hoivaboomin aikana palvelurakentamisen tonttivarasto jaettiin lähes tyhjäksi, eikä monessa kunnassa ole ehditty kaavoittaa uutta tilalle. Tämä on pullonkaula, joka hidastaa kehitystä. Kasvavaan hoivatarpeeseen vastaaminen vaatii kunnilta ennakoimista.

Yksi keino vauhdittaa hoivahankkeiden liikkeelle lähtöä olisi puuttua jatkovarauksiin ja erityisesti seisahduksissa oleviin rakentamishankkeisiin. Ei ole oikein eikä reilua, että varauksia voidaan jatkaa ja siirtää vuodesta toiseen epämääräisten verukkeiden turvin; odotellen, milloin maailma on valmis tai markkina oikeassa asennossa. Tulevaisuus rakennetaan nyt.

Aikahyppy marraskuuhun 2023: Korkouutiset kylmäsivät – horisontissa helpotusta?

Antti Kurkela
Varatoimitusjohtaja
Vestera Oy